Perillä Jakartassa!

Pitkä matkustaminen on ohi, Jakartassa ollaan! Koko reissu tänne sujui ihmeen hyvin, kaikki meni paremmin kuin olin odottanutkaan. 12 tunnin Pariisi-Hong Kong lento oli rasittava, mutta ihan hyvin sai nukuttua sikiöasennossa kahdella istuimella. Cathay Pacificin ruokalistalta sai valita kolmen eri päivällisvaihtoehdon joukosta ja sievät lentoemot jakeli peittoja, tyynyjä, hammasharjoja ja muuta tarpeellista. Onneksi olin varannut käsimatkatavaroihin tarpeeksi vaihtovaatteita ja dödöä, ja kanssamatkustajillakin oli mukavampaa :)

Hong Kongiin tultiin Suomen aikaa noin klo 6 aamulla paikallisen ajan ollessa 13. Aikaerossa tulee olemaan taas totuttelemista! Onneksi vaihto Hong Kongissa ei ollut pitkä, mutta silti siinä ehti surffailla netissä ja ostaa pullovettä valmiiksi Jakartaa varten joka osoittautui parhaaksi ideakseni pitkiin aikoihin.

Tuntui todellakin matkalta tuntemattomaan. Oli vaikeaa varautua kun ei yhtään tiennyt mitä tuleman pitää ja mitä pitäisi odottaa. Kolmen vuoden takaista kahden päivän pysähdystä Kuala Lumpuriin lukuunottamatta en ole ollut Aasiassa ja jo siksi matkasta tulee takuulla erilainen ja kiinnostava. Harmittaa vaan, etten ole yhtään ehtinyt opetella Indonesian kieltä bahasaa, mistä voisi olla hyötyä. Yksin matkustaessa näillä pitkillä reissulla on myös kieltämättä joskus vähän orpo olo. Näin aluksi oon vielä hieman vaivaantunut omasta erinäköisyydestäni täällä mutta ajan myötä kai siihenkin tottuu.

Indonesia on maailman väkirikkain muslimimaa ja täällä on parhaillaan Ramadan. Se tarkoittaa sitä että aamulla klo 4 herätään syömään ja ollaan koko päivä syömättä ja juomatta, ja auringon laskeuduttua saa taas syödä. Päivällä kieltäydytään myös muista "maallisista nautinnoista". Luin jostain, että täkäläiset kyllä ymmärtävät sen ettei kaikki vietä Ramadania, mutta oman julkisen syömisensä tulisi valoisan aikana tehdä jokseenkin vaivihkaa. Muistin tämän kun narskuttelin tyytyväisenä lentokoneessa sipsejä mutta kun kuulin useita äänekkäitä röyhtäisyjä eripuolilta lentokonetta, ajattelin ettei se ehkä olekaan ihan niin vakavaa :) jotkut matkustajat tosin pyysi ateriansa vasta kun oli pimeää.

Jakartan lentokentällä pääsin tullin ja muiden muodollisuuksien läpi yllättävän nopsasti, ja selvisin peräti kunnialla matkatavarahihnan vieressä odottelevista tyypeistä, jotka odotti siistissä rivissä työntökärryjen kanssa yrittäen myydä työntöapua. Kävelin rivakasti ohi ja otin omat kärryt, yllättävän moni matkaaja kuitenkin osti työntäjien palveluja. Seuraava haaste odotti tullin jälkeen jolloin astuttiin terminaalin odotusaulaan, missä kymmenet taksikuskit ja -yhtiöt yritti kilvan saada matkustajia. Hymyilin vaan ja sanoin "no thanks" ja kyllä ne sitten jätti rauhaan. Suurlähetystö oli lähettänyt kuskinsa hakemaan mua kentältä, mistä olen ikuisesti kiitollinen. Mukava mies vei mut suurlähetystön autolla varaamaani asuntolaan Jakartaan. Laskeuduin Jakartaan klo 20 lauantai-iltana ja miehellä ei ollut tänään muita töitä. Syyllisyyttäni pahensi se, että mies asuu yli 30 km päässä Jakartasta ja Ramadanin aikaan hän olisi normaalisti tähän aikaan illasta perheensä kanssa syömässä mutta tuli nyt vain mua varten kaupunkiin. Meillä riitti kuitenkin juteltavaa, ja oli ihanaa ettei tarvinnut miettiä miten taksien kanssa täällä oikein toimitaan ja mitkä niitä turvallisia taksiyhtiöitä olikaan. Yksi monista kysymyksistäni hänelle olikin tyypillinen turistin "onko raskasta kun Ramadanin aikana ei saa syödä valoisalla", johon tuli vastaus että juomisen puute on paljon pahempaa, tottakai. Tässä kuumuudessa en kyllä minä ilman vettä pärjäisi. Ilma tuntuu todella kuumalta ja tukalalta, kuin olisi mennyt vaatteet päällä saunaan. Vielä klo 20 illalla, jolloin oli ihan pimeää, lämpötila oli 28 astetta. Ilmastointi näyttää kuitenkin pelittävän niin autoissa kuin rakennuksissakin.

Mukava kuskini vei mut asuntolaan josta olin varannut itselleni huoneen. Samaa residenssiä on jotkut aiemmat harjoittelijat käyttäneet, ja koska kuulin sen olevan kävelymatkan päässä työpaikasta, varasin huoneen saman tien. Huone on todella siisti ja moderni, hyvin hotellihuoneen tyyppinen, missä on parisänky, nojatuoli, työpöytä, telkkari, jääkaappi-pakastin ja freesi kylppäri. Myös netti pelaa mikä onkin suurin kriteeri. Huoneessa on ilmastointi jonka käyttöä mun kuitenkin pitää vielä treenata, koska se joko puhaltaa kylmää ilmaa niskaan tai ei tee mitään, ja oon huomannut että jos säädän ilmastoinnin pois päältä, mun pää tulee heti kipeäksi ja hengitystä ahdistaa. Mutta tähän kuumuuteenkin tottuu varmaan nopeasti.

Luulin aluksi että ikkunat oli auki kun ulkoa kuuluu autojen tööttäilyt ja ihmisten puheet niin selvästi, mutta kyllä ne kiinni oli. Mua varoitettiin että aluksi voi hämääntyä siitä kun noin klo 4.30 kaikuu rukoukset ympäri kaupunkia, nyt siis unenlahjani testataan. Ensin meen kuitenkin pesemään hampaat pullovedellä ja sitten pehkuihin että aikaeroon totutteleminen sujuisi mahdollisimman kivuttomasti. Jakartassa kaikki siis hyvin, huomenna lisää :) hyvää yötä!